Ostin kirjaston poistomyynnistä taas tukun kirjoja, tuleekohan kuolema ennen kuin ehdin lukea kaikki kirjat, mitä olen tänä kesänä ostanut muutamalla eurolla. Yksi oli Kerttu Saalastin muistelmakirja vanhemmistaan Kaisa ja Kyösti Kalliosta. En sitä vielä aloittanut, mutta muistin jostakin muusta yhteydestä jonkun kertoneen kuinka hieno marsalkka, Mannerheim ja talonemäntä Kaisa Kallio tulivat hyvin toimeen ja keskustelivat presidentin ruokapöydässä. He olivat keskustelleet Ihmisen osasta, kuulemma.
Se onkin erityisen raskas, kun moraalisia valintoja tehdessään potkaisee aina välttämättä jotakuta toista takapuoleen. Eikä sekään ole välttämättä oikein, että kieltäytyy osallistumasta, koska sekin on kannanotto.
Tuo maahanmuutto esimerkiksi, josta nuoria tunnuttiin aivopestävän ammattikorkeakoulussa. Onhan tietysti kaunis ajatus, että kaikki ovat samanarvoisia, mutta kun sitä on ryhdytty toteuttamaan esim. reaalisosialismissa, tuloksena oli kaikenkattava ryssiminen; kaikki meni sekaisin ja ihmiset saivat vamman sieluunsa, mikä ei hevin poistu.
Minä muistan aina ohutta kirjaa Miss Lonelyheartsista, joka on Nathanael Westin mestariteos miehestä, joka oli lehden Leeliana, mutta jonka elämä tärveltyi, kun maailman hätä kävi ylivoimaiseksi. Pelkäänpä, että Suomi on joutumassa hyvää tarkoittavien miss loneheartsien aiheuttamaan kurimukseen, missä haamöttää kantaväestön ja maahanmuuttajien konfliktit ja lisääntyvä syrjäytyminen sekä kantaväestössä että maahanmuuttajien parissa. Kaikki ei ehkä mene niin auvoisasti kuin astrid thorsit olettavat, eivätkä he ole laskuja sitten edes maksamassa.
Ei voi sitten väittää, etteikö vastaansanojia olisi ollut, heitähän on. Eikä kyse ole pelkästään tietämättömästä kansasta vaan kirjoituksista päätellen on myös suuri joukko lukenutta väkeä.
En tiedä, miten se tulee vaaleissa näkymään. Itseäni panee jotenkin vastaan äänestää populisteja, sellaisia kuin Soini. Toki perussuomalaisssa tuntuu olevan ihan fiksua porukkaa, vaikken tosiaan ole kovin hyvin tutustunut.
Luonteelleni ei sopisi ollenkaan mennä esimerkiksi mihinkään mielenosoitukseen tai huutamaan jotakin vihaista ja ilkeää. Siinä päästetään irti helvetillisiä voimia. Toki saattaa olla, että mielenosoituksillakin on vaikutuksensa; ne saattavat ehkä osoittaa, että tilanne ei ole niin auvoinen ja yksimielinen. Ehkä ei ole vain yhtä tietä vaan on myös vapausasteita. Mutta epämukavaa se on, tulee mieleen kaikenlaisia mielikuvia historian saatosta.
On se sääli. Tuollaiset mielenilmaukset kiristävät ilmastoa, tuovat mielipahaa ja ehkä vaikeuttavat myös maahanmuuttajien elämää; useimmathan ovat vain tulleet hakemaan vain parempaa elämää, mikä on vain ymmärrettävää ja kuuluu ihmisen luonteeseen. Silti ei ole oikein, että heitä haalitaan siltä varalta..., kun heille ei pystytä takaamaan töitä ja siedettäviä oloja. Eivätkä he edes välttämättä ole onnellisia betonighetoissaan.
Se on sitä ihmisen raskasta taakkaa, kun emme tiedä, mikä on oikein. Yhden oikea on toisen väärä. Yhden hyvä, toisen paha. Vain moralisti keksii helppoja ratkaisuja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti