Miksi pitäisi aina olla mielipide?

Kaikkien vaakojen puolesta kysyn otsikossa ilmaistun kysymyksen. Oikeastaan pitäisi aloittaa vaakojen vapautusrintama, oikeus olla olematta mieltä.

"VAAKA 23.9.-24.10.Vaa'an ongelmana on päättämättömyys. Vaakaihminen heilahtelee puolelta toiselle eikä osaa nopeasti tehdä lopullista päätöstä. Hyvää asiassa on se, ettei tee hätiköityjä päätöksiä. Merkin hyviin puoliin kuuluu myös tyylikkyys ja hienostuneisuus. Vaaka on kävelevä kultaisen käytöksen kirja. Hänen herkin seksuaalinen kohtansa sijaitsee korvien välissä joten tunteilla ja tuoksuilla on tärkeä sija hänen elämässään. Johtavan ilman elementti Vaaka on kunnianhimoinen ja sosiaalinen, mutta kärsimätön tai viileä. Mielenkiintoinen havainto on myös, että eläin- ja ihmishahmojen joukossa Vaaka on ainoa kone. Poliitikon ihannemerkki: puhuu paljon hurmaten kuulijansa sanomatta oikeastaan mitään ellei ole ihan pakko sanoa."

Voin puhua vain omasta puolestani. Minusta on muuten erittäin epämukavaa, että kun en usko horoskooppeihin, tämä vaa´an kuvaus sopii niin hyvin. Ehkä muutkin horoskooppikuvaukset ovat sattuvia.

Osaksi ajattelen, että asiat ovat niin monimutkaisia, että on vaarallista ruveta suosimaan jotain erityistä mielipidettä. Vaikka suhtaudun intohimoisesti tietoon, minulla ei tunnu juuri missään asiassa olevan sitä tarpeeksi. Asiat sitä paitsi unohtuvat ja kaikki laimenee.

Jollakin tavalla tunnen suurta antipatiaa kaikkia tykkääjiä kohtaan. Näyttää olevan tie menestykseen, että osaa vakaumuksen syvällä rintaäänellä sanoa mielipiteitä juuri siitä yhdestä ja samasta ns. julkisuudessa pinnalla olevasta asiasta ja ennen kaikkea pyrkiä sanomaan niitä julkisuudessa. (Kuitenkin tässäkin blogissa harjoitellaan mielipiteiden sanomista.) Koskahan tälle trendille tulee loppu? Vaikka suhtaudun väheksyvästi tavallisen kansan tietoihin, Suomi tuntuu kuitenkin olevan täynnä asiantuntevia tykkääjiä!

Osaksi ihmettelen sitä, kuinka vähillä tiedoilla maailmaa hallitaan ja mielipiteitä muodostetaan. Esimerkkejä voisi olla vaikka kuinka paljon. Monesti kun puhuu esim. eu-vastaisten kanssa, huomaa kuinka kliseistä heidän tietonsa on. Myös maahanmuuttajakysymyksissä on kovin paljon ristiriitaista tietoa. Itse voi olla samaan aikaan maahanmuuttamyönteinen ja kriittinen. Sellaisista ei kukaan pidä.

Oikeudenmukaisuus on hyvä asia, mutta milloin se menee äärimmäisyyksiin ja muuttuu epäoikeudenmukaisuudeksi? Ihmisistä huolen pitäminen on hyvä, mutta koska liika hyssyttely on pahaksi?

Minä rakastan kirjoja ja historiaa, mutta silti olen innokas tietotekniikan kannattaja. Olen ehkä kävelevä paradoksi. Onko maailmassa muitakin, jotka eivät osaa ottaa kantaa?

kirj. Bileamin aasi