Tornion ylpeys, Lapin Kulta lakkautetaan, merkki säilyy, mutta tuotanto siirretään Lahteen. Tietysti kauhea isku paikkakunnalle ja jopa Lapin imagolle.
Lapin Kultaan liittyy tarina, mutta en oikein tiedä, mikä se on. Muistan lukeneeni, että panimoyhtiöllä oli ainakin aikoinaan kultavaltauskin. Toisaalta Lappiin ja sen turismi-imagoon liittyy paljon kaupallisuutta. Wikipedia on nopea. Sen artikkeli Lapin Kullasta oli jo päivitetty eilisen uutisen perusteella.
Minä muistan lapsuudestani nimen Irma Stormbom, joka oli itsenäisen Lapin Kullan johtaja ennen kuin se myytiin Hartwallille. Olin eilen lukevinani, että Hartwallin omistaisi Heineken.
Ei Lapin Kullan veroisen oluen tekeminen itse asiassa ole vaikeaa. Sitähän tehdään jo Lahdessa. Mikä tahansa itseään kunnioittava panimo saa aikaan ihan hyvää olutta. Tärkeintä on siis imago ja Lapin asia.
Sinänsähän oli mitä tahansa, olut on tärviöksi sekä nuorille että vanhemmille. Ei oluesta edes jano lähde. Voihan sitä juoda, mutta ihan liikaa sitä tehdään.
Lapin Kullasta ja Torniosta tulee mieleen toinenkin muistikuva Torniosta ja lapsuudesta: Amarit, nailonsukat ja sukkahousut. Vain Amarit sen tekevät. Saumasukat ja 30 asteen pakkanen. Tanssit seuraintalolla.
Entäpä jos suurella rahalla rakennettu toinen Tornion ylpeys jonakin päivänä lähtee Torniosta. Markkinat ovat kuitenkin muualla ja laitos elää vaarallisesti. Silloin Väylän asukkaille jää puuhaksi vain vanhakantainen poikkinainti ja entiset elinkeinot. Komeat talot ja hallit jäävät jäljelle. Raha näkyy Torniossa, on ostettavaa, mutta mitä tapahtuu, kun työpaikat häipyvät?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti