Katsotaanpa vaikka tätä maahanmuuttoasia. Toiset asiantuntijat kuten vaikkapa JP Roos voivat perustella maahanmuuttomyönteisyyttään kaikella hyvällä ja ihmisystävällisyydellä - ja minä uskon täysin. Kun sitten aivan yhtä hyvin argumentein kuten professori Vihavainen sanoo vastaan - taas minä uskon. Asiasyyt ja ns. totuus taitavat olla aivan suhteellisia ja riippuvat siitä, kuka sanoo. On se niin vaikeaa. Uskonnot tarjoavat varmoja selityksiä, siksi ne kai ovat niin suosittuja. Tosin meidän uskontomme on jo niin maallistunut, että ei tarvitse uskoa kirjaimellisesti Pyhän Kirjan selityksiä, toiset sen yhä tekevät kristinuskon piirissäkin, saatikka sitten toisessa Kirjan uskonnossa.
Sama se on oikeudessa, ihan täyspäisiksi tunnetut asianajajat vänkäävät järkevin selityksin asiakkaidensa puolesta, jotka ovat niin syyttömiä, niin syyttömiä, jos nyt rikosjuttuja ajatellaan. Siviilijutuissa oikean ja väärän erottaminen on vielä vaikeampaa. Sitten sitä komiteamietintönä tehtyä totuutta pitäisi uskoa ja noudattaa Lakina.
Minä olen kyllästynyt siihen, että pitäisi aina tietää, mikä on oikein, vaikka ymmärrän, että kai minun pitää olla kuin muut ihmiset.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti