keskiviikko 7. lokakuuta 2009

Se on luonnonlaki


Ei sille voi mitään. Minä aion känättää myös luonnonlaeista tyyliin: "miksi pitää olla niin?"

Ei voi syyttää Luojaa, kun ei sellaiseen usko. Yhteiskunnan lait eivät ole luonnonlakeja, niin että monia asioita voisi muuttaa.


Tässä ihmettelen, että miksi ihmisen elämän pitää olla niin arkista? Miksi puhumme vain itsestään selvistä asioista? Otetaanpa mikä tahansa viranhaltija, poliitikko, artisti, kirjailija tai taiteilija, joka roolihenkilönä laulaa tai esittää viisaita ja syvämietteisiä, mutta luonnossa on aivan pliisu niin, että tulee mieleen satu keisarin uusista vaatteista: Miksi tuotakin niin ihaillaan? En suinkaan tarkoita, että itse olisin erilainen vaan juuri siitä syystä, että minä se arkinen olenkin, vaikka syvällä sisimmässäni tiedän olevani fiksu ja sympaattinen henkilö.
Hyvissä hommissa olevat tuntuvat järjestään olevan minua tyhmempia ja tietämättömämpiä, miksi he ovat päässeet asemiinsa ja hankkineet kaikkea hyvää. Ei silti, olen ihan tyytyväinen, etten itsekään ole aivan puilla paljailla ja elä kädestä suuhun kuin monet.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti